Tänään on se päivä, kun Somnium Ensemblen esikoislevy Ad Mariam vihdoin julkaistaan. Vihdoin.

Pelkästään raskaiden äänityspäivien ponnisteluiden tuloksista voisi ja saakin olla ylpeä, mutta tässä on minulle (ja uskaltaisin väittää, että monelle muullekin kuorolaiselle) kyse muustakin. Somnium on kuoro, jossa kaikki on tehty alusta pitäen itse. Johtajamme Tatu on luotsannut kuoron pienestä lukiolaisporukasta jo ainakin pääkaupunkiseudun musiikkipiireissä hyvin tunnetuksi, korkeatasoista klassista musiikkia tulkitsevaksi, yhtenäiseksi ryhmäksi. Somniumin yhteishenki ja välillä ihanan sekopäinenkin meininki tekee kuorosta parhaan porukan, jossa olen koskaan saanut olla mukana. Nyt tästä kaikesta on olemassa jotain käsinkosketeltavaa, jokin ruumiillistuma kaikesta siitä työstä ja kaikista niistä ihanista yhteisistä kokemuksista.

Itselleni levystä tekee vielä toisessa ulottuvuudessa tärkeän se, että olen saanut sen tekoprosessin aikana musikaalisuuteni lisäksi toteuttaa visuaalista puoltani. Tein levyn kannen, sen sisältä löytyvän vihkosen, levyn pinnan ja sen takakannen. Siis kaikki levyyn liittyvät grafiikat ja taitot. Ensimmäistä kertaa ikinä ihmiset ostavat jotain, jossa on minun visuaalinen kädenjälkeni hyvinkin selvästi näkyvillä.

Lisäksi olemme kuoron hallituksen kanssa hoitaneet koko levyn toteutuksen äänityksen järjestämisestä itsekustanteiseen painoon, ja vaikka jokaisella meistä on myös omia töitä ja opiskeluita hoidettavina, kaikilta on riittänyt matkan varrella voimia ties minkä pienten yksityiskohtien hiomiseen. Eilen silmät kostuivat helpotuksesta, kun saimme kuulla, että levyt ovat valmiina haettaviksi painosta.

Tänään nautitaan täysillä.

 




Comments are closed.