Ulkomailla kiinnittää aina huomiota niihin pieniin (ja isoihin) asioihin, jotka ovat toisin kuin koto-Suomessa. Vaikka elämä Skotlannissa ei eroakaan huomattavasti suomalaisesta arjesta, en välillä voi olla ihmettelemättä jotain tai hihittelemättä joillekin Skotlannin ja sen kansan tunnusomaisille piirteille. Tässäpä muutamia havaintoja:

  • Brittien saaria pidetään usein sateisina, harmaina ja tuulisina. Edellinen viikonloppu osoitti, että kyllä täällä koleaa ja ankeaa säätäkin todella nähdään, mutta suurimmaksi osaksi Skotlannissa saa nauttia sinisestä taivaasta ja auringonpaisteesta. Suomessa ei näe aurinkoa talviaikaan kuukausiin – what on earth are you people complaining about?
  • Suomessa on niin kylmä, ettei kukaan palele vapaaehtoisesti. Koska ulkona ei yksinkertaisesti selviä ilman toppatakkia ja talvibuutseja, olemme tottuneet vuoraamaan itsemme kunnon kerroksin kylmällä säällä. Sisälämpötila pidetään myös mukavassa parissakymmenessä asteessa. Skotlannissa ollaan kuitenkin todettu, että pukeutuminen ja talojen eristäminen ovat turhaa hössötystä – pakkasyön jälkeisenä aamuna parissa plusasteessa voi hyvin lenkkeillä ulkona t-paidassa, shortseissa ja flip-flopeissa (I’m not kidding!), eikä nurkissa ujeltava tuuli haittaa mitään. Eihän täällä nyt koskaan niin kylmä ole.
  • Skotit ovat ulkoilukansaa, ihan kuin me suomalaiset. Puitteet vain eroavat kotimaisista vastineistamme hieman, sillä täällä ei koskaan olla kaukana korkeista kukkuloista. Metsäkävelyn sijaan patikoidaan kepeästi 400 metrin korkeuteen katselemaan näkymiä kaupungin ylle. Kiltti ja polvisukat ovat tähän aktiviteettiin täysin sopivat vermeet.
  • Skottien käsitys siitä, mikä on tavallista, ravitsevaa ruokaa, on hyvin erilainen kuin suomalaisten. Lounaaksi yliopistolla tarjotaan rasvaisia aterioita ja niiden yhteydessä ranskalaisia, ja pienestä salaatti- tai vihannesannoksesta pitää maksaa ekstraa. “Terveellinen” vaihtoehto opiskelijaravintoloissa on yleensä paljas uuniperuna pienellä vihersalaattiannoksella. Välipalaksi ei varsinkaan ole tarjolla mitään terveellistä – kiskoilta saa lähinnä valkoista leipää, suklaapatukoita ja sipsejä. En minäkään aina syö terveellisesti, mutta sentään minulla ja suurimmalla osalla muista suomalaisista on jonkinlainen käsitys oikeasta ruoasta.
  • Monissa pubeissa kortilla voi maksaa vain, jos ostosten hinta ylittää viisi puntaa. Yksi hanajuoma saattaa kuitenkin parhaimmillaan opiskelijatarjouksena maksaa £1.50. What’s up with that? Pitääkö tässä alkaa tarjoamaan kierroksia koko baarille?

Täksi viikonlopuksi sain ihanan perheeni Edinburghiin käymään, ja huomenna menemme päiväreissulle katselemaan St. Andrewsia ja Fife-nimisen alueen kalastajakyliä. Siskoni Nelli lähtee maanantai-iltana takaisin Englantiin, mutta vanhempani ovat täällä torstaihin asti (saa nähdä, kuinka saan yhtä kooditehtävää sinä aikana eteenpäin…). Haluaisin ehtiä dokumentoimaan kokemuksiani täällä paljon enemmän, mutta aikani kuluu paljolti joko koulutöihin tai seikkailuun – ja niin sen toisaalta pitääkin mennä. Tarkoituksenani on kuitenkin julkaista lisää kuvia pian ja kirjoittaa tämän pienen havaintokokoelman lisäksi jonkinlainen koonti tähänastisista kokemuksistani.

Nyt kuitenkin keskityn täysillä nauttimaan perheeni seurasta – Slàinte!




Comments are closed.